22/05/2026
Kevät on jo pitkällä, pianhan on kesäkin, ensi kuussa ainakin.
Jättäydyin sometauolle jouluna, yritykseni, se sellainen kahviyritys jättäytyi myös, olemmehan yhtä, ja silti tietenkin töitäkin olen tehnyt, eläen elämää siitäkin saakka.
Yhden naisen kahviyrityksen, neidin paahtimon ja vapaa-ajankin, olemmehan yhtä, saman ihmisen, neiti minun ja joka päivä.
Tammikuussa olin hautajaisissa, hänen kenen Ukkometso on puhelimeni soittoääneni, ollut siitä hetkestä saakka kun yhteistyömme alkoi, on yhäkin.
Sain kesällä 2021 hänet ja elämänsä rakkauden, vaimonsa vieraakseni paahtimolleni, siitä alkoi yhteistyömme, syntyi Pate-kahvi, kahvi, joka on yhä olemassa.
Monia mieleenpainuvia ja ikimuistoisia hetkiä olen kokenut yhteisissä vuosissamme, olen onnellinen ja kiitollinen kaikista niistä, sydämestäni, ja siitä, että juuri sinä Pauli halusit, että juuri minä teen kahvisi, siitähän kaikki silloin alkoi, kesällä 2021 välillämme.
Sain olla kutsuttuna myös lukuisille keikoillesi, viimeisekseni jäi sellainen, jolle alunperin ollut en suunnitellut tulevanikaan.
Viime elokuussa Ravintola Kaislassa kun minä ja vaimosi kuunneltiin keikkaasi mikseripöydän suojissa, kesäsateeltakin turvassa, vaimosi kertoi, että seuraavana päivänä lähdette Naantaliin, kesän viimeiselle festarikeikallesi.
Minä mietin ääneen etten ole sinua soolona festarilavalla muuten vielä nähnytkään, seuraavana päivänä ollessa toiset festarit Tampereella, joille olin lupautunut, VIP- lippuset sinnekin jo taskussani.
Ajatellen ettei se mitään, ennätän nähdä sinut sitten ensi kesänä festareillakin.
Mutta… onneksi elämässäni on mottonani - jota noudatan, sydämelläni eläen, että älä jätä mitään tulevaisuuteen mitä ei ole pakko jättää ja niin…
Iltamme myötävaikutuksella, kivan seuran, kepeän kesäillan tunnelmassa päätinkin ex-tempore, täysin lennossa, vaihtaa suunnitelmani ja saada kokea keikkasi festarilavalla, viime kesänä, ja onneksi tein juuri niin, minä hetken lapsi.
Naantalissa oli upeaa, seuraavana päivänä kutsui ne toisetkin festarit täällä Mansessa, ne mihin olin alunperinkin menossa, hyvin ennätin molemmat.
Saapui syksy, kaikki me tiedämme mitä sitten tapahtui, en tuhlaa aikaa sen kertomiseen, enkä kertaamiseen. en omaani kirjoittaessani, enkä sinun, joka tätä luet.
Tiedämme myös onneksi sen ettet unohdu, et koskaan, senkin me kaikki onneksi tiedämme, aina muistaen.
Se on lohduttavaa, niin kuin sekin, että saan yhä puhelimeni soidessa joka kerta kuulla soittoäänenä sinun laulusi, yhä nauttia kahvikupillisittain kahviasikin, niin kuin kaikkia kahvejani ja niin saavat asiakkaanikin.
Nyt on kevät, pian kesäkin, eilen tein some-paluuni yritykseni IG-stooreihin, kuusi ja puoli vuotta on yritykseni nyt, se on huima ikä, tai siltä se tuntuu, kiitollisena joka hetkestä ja hetkissähän elämä on.
2026 kesä, tulossa.
kahvintekijä kahvi paahtimo naisen yritys lokakuu 2019 #5 kk ennen covidia aloitin moninaisen pää ja sydän sydämeen sattuen eläen mukanaan
ainutkertaista elämää #6.5-vuotias neidin paahtimo