Jechoota xiinsammuu

12/07/2024

Kalas 👉👉👉 for watch more 👆👆👆👆.








❤️
✍️
█▓▒F░O░L░L░O░W▒▓█
┊┊┊▕▔╲▂▂▂╱▔▏
╭━━╮╭┈╮⠀╭┈╮╭━━╮
╰╰╰┃▏╭╮⠀╭╮▕┃╯╯╯
┈┃⠀┃▏┈┈▅┈┈▕┃⠀┃
┈┃⠀┃▏┈╰┻╯┈▕┃⠀┃
┈┃⠀╰█▓▒░M░E░▒▓█

12/02/2024

(Waan gootu hundaaf dirqama kee bahi!)

Waan barbaaddu argachuuf aarsaa barbaachisu hin kanfaltu taanaan, waan dhabdeef hin boo'iin. Boo'ichi agarsiistuu miidhama keessoo ta'uu irra darbee, furmaata waan boo'amuufii ta'uu hin danda'u. Fiixaan bahuu yoo feete, dirqama deemsi fiixaan bahinsaa sirraa barbaadu guutummaa guutuutti bahi. Waanti fedhe iyyuu hammuma ati ofirraa darbite sirraa fagaata. Eeboon osoo hin darbamiin waraanuu danda'aaree? Hin danda'u! Yaadni ifaajaan hin deeggaramne, deemsi aarsaa kanfalamuuf kutannoo of keessaa hin qabnes akkanuma dharraa ta'e hafa. Abjuu!

Garaagarummaan waan gochuu dandeessuufi waan gootee argamtee gidduu jiru (THE "KNOW - DO GAP") hammantaa ati dirqama kee baatee irratti hundaa'a. Guutummaa guutuuttu waan sirraa eegamu yoo baate, garaagarummaan waan gochuu dandeessuufi gootee argamte jidduu jiru ni dhabama. Fkf:- qorumsa tokko hamma dandeessuu dubbiste 10/10 argachuu osooma dandeessuu irruma keessa ilaaltee 6/10 argatte haa jennu. 10/10 argachuun siif hamma dandeettii kee ykn waanuma beektudha ( what you know). 6/10 immoo waan gootee argamtedha (what you did). Argitee! Waan gootu gochuu dhabuun garaagarummaa hanganaa geessisa. is what 'the difference between what you know or what you can do, and what you actually did (The "Know - gap")' it means! Akkana dubbichi!

Danda'uun raawwachuu miti, rawwachuun garuu danda'udha. Hedduutu danda'a; garuu kan dandeettii kana waan qabatamaan lafa kaa'u muraasa. Ni dandeessa. Eeyyeen ni dandeessa! Kanaafuu dandeettii kee ifaajaan miiltomsi. Waan dhabdeef boo'uu dhiisi; waan argachuu feetuuf immoo ifaaji, aarsaas kanfaliif. Kanaan booda waan ta'u ni argita. Bu'aa ifaajuun qabus ni galateeffatta. Nama kanaa ta'i!
~~~~~

Kan dubifnerra siniif qoonne galatoomaa Ulfaadhaa

11/19/2024

Barnootawwan 10n kitaaba "Yaada: Milkaa'ina Xiinsammuu Haaraa" jedhu kan Keerol Duwek barreesse irraa fudhatame:

1. Yaadotni lamatu jiru. Isaanis: yaada dhaabbataa fi yaada guddinaati. Yaada dhaabbataa keessatti namoonni dandeettii fi kennaan isaanii dhaabbataa akka ta'eetti amanu. Qaroomina, kennaa fi kalaqa hamma murtaa’e qabatanii akka dhalatan, sana jijjiiruuf wanti isaan gochuu danda’an akka hin jirreetti amanu. Yaada guddinaa keessatti namoonni kennaa fi dandeettiin isaanii guddachuu akka danda’utti amanu. Ciminaan hojjachuu fi carraaqqii gochuun caalaatti qaroo, kennaa kan qabanii fi kalaqa kan qaban akka ta'uu danda’anitti amanu.

2. Yaadni dhaabbataan yaada daanga'aadha. Dandeettii namootaa daangeessa akkasumas galma isaanii akka galmaan hin geenye dhorka. Namoonni yaada dhaabbataa qaban qormaata ni sodaatu, sababiin isaas kufaatii waan sodaataniif. Qeeqas ni sodaatu, sababni isaas akka gaarii hin taaneetti itti murtaa'uu waan sodaataniif.

3. Yaadni guddinaa yaada dandeessisuudha. Namoonni dandeettii isaanii guutuu bira akka ga'an taasisa. Namoonni yaada guddinaa qaban qormaata hin sodaatan, sababiin isaas qormaata akka carraa barachuu fi guddachuutti ilaalu. Qeeqas hin sodaatan, sababni isaas qeeqa akka yaada fooyya’iinsaaf isaan gargaaruutti ilaalu.

4. Yaadni guddinaa yaada dhaabbataa caalaa kan madaquudha. Addunyaa yeroo hunda jijjiiramaa jiru keessatti dandeettiin barachuu fi madaquu milkaa’inaaf barbaachisaadha. Namoonni yaada guddinaa qaban jijjiiramatti caalaatti madaqu, sababiin isaas qormaata haaraa hin sodaatan.

5. Yaadni guddinaa hariiroof caalaatti faayidaa qaba. Namoonni yaada guddinaa qaban namoota biroo deggeruu fi jajjabeessuuf carraan isaanii guddaadha. Akkasumas yaada kennuudhaaf banaa ta’u akkasumas dogoggora isaanii irraa barachuu danda’u.

6. Yaadni guddinaa fayyaa fi nageenyaaf caalaatti faayidaa qaba. Namoonni yaada guddinaa qaban, bu’aa ba’ii mudatu keessatti dandamachuu danda’u. Akkasumas fayyaa qaamaa fi sammuu isaanii kunuu

11/18/2024

C 4n Jabina Sammuu:
1. To'annoo
Kun hammam jireenya kee to’achuu kee sitti dhaga’amuudha, miiraa fi miira kaayyoo jireenyaa kee dabalatee . Qaamni to’annoo ofitti amanamummaa kee jedhamee fudhatamuu danda’a. Iskeelii To’annoo irratti ol’aanaa ta’uu jechuun gogaa ofii keessatti mijataa ta’uu fi eenyummaa kee miira gaarii qabaachuu jechuudha.

Miira kee to’achuu dandeessa — haala miiraa kee namoota biroof ibsuuf carraan kee xiqqaadha — akkasumas miira namoota birootiin yaadni kee kan hin jeeqamne ta’a. Iskeelii To’annoo irratti gadi aanaa ta’uun taateewwan akka si mudatan fi waan ta’u irratti to’annoo ykn dhiibbaa akka hin qabne sitti dhaga’amuu danda’a jechuudha.

2. Waadaa galuu
Kun hamma xiyyeeffannoo dhuunfaa fi amanamummaa keetii ti. Iskeelii Waadaa (Commitment scale) irratti ol’aanaa ta’uun galma bu’a qabeessa ta’een kaa’uu fi wal irraa hin cinne galmaan ga’uu danda’uudha , osoo yaadni isaa hin hihhirin. Sadarkaan Of kennuu ol’aanaa ta’e, barmaatilee fi amala milkaa’ina horatan hundeessuuf ga’umsa akka qabdu agarsiisa.

Iskeelii Waadaa irratti gadi aanaa ta’uun galma kaa’uu fi dursa kennuu, ykn barmaatilee ykn amala milkaa’ina agarsiisan madaqsuun sitti ulfaachuu akka danda’u agarsiisa. Akkasumas, namoota kaan ykn wantoota dursa kennaniif dorgoman irraa salphaatti yaadni kee si jeeqamuu dandaʼa.

Walumaagalatti, iskeeliin To’annoo fi Kutannoo kutaa Resilience hiika Cimina Sammuu bakka bu’a . Kun hiika qaba sababiin isaas dandeettiin duubatti deebi’uu irraa deebi’uu jireenya kee to’achuu fi jijjiirama fiduu akka dandeessu beekuu si barbaachisa. Akkasumas xiyyeeffannoo fi dandeettii amalaafi galma daandii filatte irratti si deebisu hundeessuun si barbaachisa.

3. Qormaata
Kun hamma ati oofuu fi madaqfamuu dandeessudha. Iskeelii Qormaataa irratti ol’aanaa ta’uun, waan dhuunfaa kee isa gaarii ta’e galmaan ga’uuf kan kakaafamtu yoo ta’u, qormaata, jijjiirama fi rakkina akka balaa osoo hin taane akka carraatti ilaalta jechuudha; daddabbii fi socho’aa ta’uun kee hin oolu. Iskeelii Qormaataa irratti gadi aanaa ta’uun jijjiirama akka balaatti ilaaluu dandeessa, akkasumas sodaa kufaatii irraa kan ka’e haalawwan asoosama ykn qormaata ta’an irraa fagaachuu jechuudha.

4. Ofitti amanamummaa
Kunis hamma ati dandeettii oomishaa fi dandeettii qabdutti amantudha; ofitti amanuu fi namoota biroo irratti dhiibbaa uumuu akka dandeessu amanuudha. Iskeelii Ofitti amanamummaa irratti ol’aanaa ta’uun hojiiwwan milkaa’inaan akka xumurtu amanuudha, akkasumas hojii idilee eeggachuu fi illee murtoo kee cimsitee duubatti deebi’iinsa tarkaanfii keessatti fudhachuudha. Gara gadi aanaa ta'uuf

Iskeeliin ofitti amanamummaa jechuun salphaatti duubatti deebi’uudhaan tasgabbii dhabdee, dandeettii akka qabdu ykn namoota biroo irratti dhiibbaa akka qabdu hin amantu jechuudha.

Iskeeliin Qormaataa fi Ofitti amanamummaa walitti qabamanii kutaa Ofitti amanamummaa hiika Jabina Sammuu bakka bu’u. Kunis dandeettii namni tokko carraa tokko adda baasuu fi itti fayyadamuu, akkasumas haalawwan akka carraa hammachuu fi qorachuutti ilaaluu bakka bu’a. Kun hiika qaba sababiin isaas ofii keetii fi dandeettii kee irratti ofitti amanamummaa yoo qabaattee fi namoota biroo wajjin salphaatti yoo bobbaatte qormaata gara bu’aa milkaa’aa ta’etti jijjiiruuf carraan kee guddaadha

dadamachuu Sammuu irraa kaan fudhatameedha akkanatii kan isiniif dhihesse muraad oro ilmaa Asladiin galatoomaa waan hangaa saii dubiftaniif💚💚🙏🏼🙏🏼

11/17/2024

Galatoomi Ulfaadhuu waan siinfayyanne irraa callisii 🤐

11/17/2024

(Intelligence Quoteint) fi (Emotional Intelligence) qaban irratti hundaa'uun namoota bakka afuritti qooduu dandeenya. Isaanis

1⃣. Namoota Dandeettii Sammuu Xiqqaa fi Bilchina Miiraa Xiqqaa Qaban:

⏩Namoonni akkanaa namoota rakkisoodha. Dandeettii yaaduu xiqqaa qaban irratti bilchinni miiraa isaanii yoo xıqqaate akka malee ulfaata. Naannoo keessa jiraatanitti rakkina uumuun beekamu. Qaama rakkinaa malee qaama furmaataa ta'uu hin danda'an.

➡️Qabxiin xiyyeeffannoo isaanii dhimma namoota dhuunfaan waan wal qabatuuf, yeroo mara waa'ee namoota dhuunfaa haasa'u. Namoota hamachuu fi walitti buusuun beekamu. Namoota gidduutti diinummaa babal'isu. Baratanii of jijjiiruuf fedhii dhabuu isaaniitti dabalee haalota isaan mudataniif deebiin isaan kennan deebii isaanis ta'e uummata isaanii hin gargaarredha. Itti yaadanii dubbii ogummaa hin dubbatan; akka feeteen dubbatanii namoota miidhu. Deebii namoota biraa argataniinis akka malee miidhamu.

➡️Yeroo hundumaa namoota komachuun beekamu. Nama jajan hin qaban. Namoota akkanaa waliin mana tokko jiraachuun, waajjira tokko waliin hojjechuun, gaa'elaan itti hidhamuun, hariiroo kamuu waliin qabaachuun gatii guddaa nama baasisa. Of eeggannoo guddaas nama gaafata.

➡️Walumaa galatti, namoota namummaa (personality) negetiivii qabaniidha. Baay'ee wanti nama gaddisiisu immoo namoonri hedduun sadarkaa kana irra jiraachuu isaaniiti.

2. Namoota Dandeettii Sammuu Guddaa fi Bilchina Miiraa Xiqqaa qaban:

➡️Namoonni akkanaa keessumaa namoota barnoota idilee baratanidha. Idileenis ta'e karaa al-idilee barnoota baratanii sadarkaa wayii irra ga'aniiru. Yaadota gaggaarii fi faayidaa qaban maddisiisuu danda'u. Fuula hawaasaattis fudhatama qabaachuu malu. Rakkoon isaanii inni guddaan garuu miira isaanii mo'achuu hin danda'an. Yeroo dheeraa fudhatanii dandeettii yaaduu sammuu isaanii fayyadamuun waan ijaaran tokko miira isaanii to'achuu dadhabuu isaanii irraa kan ka'e yeroo gabaabduutti diigu. Akkuma beekamu, ijaaruutu ulfaata malee diiguun salphaadha.

➡️ Miira isaanii to'achuu namoonni hin dandeenye, dandeettii sammuu hammamuu yoo qabaatan fagoo ga'uu hin danda'an. Hariiroo namoota waliin qaban kunuunfatanii qabachuu waan hin dandeenyeef, jireenyi isaanii walitti bu'insa namootaan guutuudha. Ammas ammas hiriyyoota jijjiiruun beekamu. Waan qabatan tokko yeroo dheeraaf itti fufanii hojjechuu hin danda'an.

➡️ Maal hojjechuu akka qaban beeku; akkamitti hojjechuu akka qaban irratti immoo rakkoo qabu. Rakkoo miiraa qaban irraan kan ka'e hojjetoota isaanii hin kunuunsan. Qofaa isaanii immoo hojjetanii milkaa'uu hin danda'an. Kanaaf yeroo hundaa kufaatii lakkaa'achaa jiraatu. Hawaasa keessatti hadhaa'ummaan beekamu. Jireenyi isaanii yeroo hedduu namootatti bitaa gala. Dandeettii yaaduu guddaa qabaatanii otoo jiranii, maaliif akka isaan hin milkoofne namootaaf-isaan mataa isaaniif illee-hin galuuf. Deemee deemee carraa isaanii itti gaafatamaa taasisu.

➡️Furtuun milkaa'inaa inni murteessaan kan jiru dandeettii keenya keessa otoo hin taane, hariiroo namoota waliin qabnu keessa akka ta'e hin beekan. Namoonni akkanaa yeroo fudhatanii bilchina miira isaanii irratti hojjechuu qabu. Bilchinni miraa jijiirama halkan tokkotti dhufu miti; shaakala yeroo fudhatuudha. Yeroo hammamii akka fudhatu kan murteessu uumama namichaati. Namoonni tokko tokko bilchina miiraa gonfachuuf yeroo dheeraa itti hin fudhatu; kaan immoo waggoota hedduu itti fudhata.


3. Namoota Dandeettii Sammuu Xiqqaa fi Bilchina Miiraa Guddaa Qaban:

➡️Namoonni akkanaa warra ani lakkoofsa lammaffaa irratti ibse caalaa milkaa'inatti dhi'oodha. Dandeettii sammuu guddaa qabaachuu baatanis, bilchina miiraa qabanitti fayyadamuun mul'ata isaanii dhugoomfachuu danda'u. Namoonni akkanaa ogummaadhaan beekumsa namoota birootti fayyadamu. Bilchina miiraa qabaniin immoo hariiroo namoota naannoo isaanii kunuunfatu. Ni tikfatus. Icciitii guddaan qabxji kana keessa jiru maal akka ta'e beektaa?

➡️Beekumsa kamuu maallaqaan bituu dandeessa, bilchina miira kee garuu eenyu irraa iyyuu hin bitattu! Jala muri. Beekumsa malee miirri hin bitamu. Henerii Foordi motora konkolaataa V8 jedhamu akka kalaqaniif injiineroota qacaree hojjechiisaa ture. Maaliif qacare? Ofii isaa nama barate hin turre waan ta'eef.

➡️Jireenya kee guyyuu keessatti murtoo kamuu gaafa murteessitu miirri kee ga'ee bakka hin bu'amne taphata. Tokkoo tokkoo murtoowwan laasistuu keessatti miirri kee hirmaannaa qaba. Tokkoo tokkoo murtoowwan Rakkoon jiru egaa, miira hin bilchaanneen murtoon ati murteessitu kamuu gatii si baasisuu isaati.

11/16/2024

!
GORSA QAJEELTOO MILKAA'INA JIREENYAA:
1. Eessaan dhufe, Eessattin deema,
Maaliifin uumamee bari.
2. Seera uumaa (natural law) kabaji.
3. Yeroo hunda dhugaa dubbadhu, haqaan hojjedhu.
4. Amala gaarii, namooma, amanamummaa, naamusa kkf qabaadhu.
5. Jibba dhala namaa kamuu ofirraa balleessi.
6. Nama miidhuu irraa fagaadhu
7. Karaa qaxxaamuraa fi daba cubbuu irraa fagaadhu.
8. Amantii qabaadhu, Rabbi kadhachaa sodaadhu
9. Haadhaa fi abbaa, maatii keetiif tola oolii gammachiisi.
10. Hiriyaa gaarii filadhu
11. Mul'ata qabaadhu
12. Baradhu, barreessi, dubbisi, beekkumsa horadhu.
13. Hanga duututti barataa ta'i.
14. Dubbachuu fi hojjechuu dura hubachuu bari.
15. Jaarsolii fi Manguddoo irraa beekkumsa argadhu.
16. Du'a akka hin oolle yaadadhu.
17. Taa'uu hin baay'isin sochoo'i, deemii dalagi.
18. Nama qormaata irra furmaata; Boo'icha irra moo'icha irratti xiyyeeffadhu.
19. Waan dabre yaadachaa hin oolinii dhiisi fuuldura ilaali.
20. Keessummaa ykn nama hayyuu waliin haasa'i irraa baradhu
21. Seenaa namoota gaggaarii fi milkaa'anii dabranii dubbisi.
22. Gufuu si mudatu osoo hin dhiphatin akka carratti fayyadami; kufaatiif harka hin kennin obsi.
23. Oduu dhaggeeffachuu fi Miidiyaa hawaasummaa online baay'isin.
24. Namoota si caalan irraa baradhu malee itti hin hinaafin.
25. Namoota gowwaa, hamaa, jibbaa, hinaafaa, haasida, fakkeessaa, sobaa, abdi kutataa kkf irraa fagaadhu.
26. Hedduu dubbachuu hin baay'isin
27. Waan namni akka siif tahu feetu dursii namaaf tahi.
28. Qorichoota si macheessan dhaabi
29. Halkan yeroon (sa'aa 3 - 4) hirriiba rafi
30. Ganamaan dammaqi
31. Ispoortii hojjedhu
32. Nyaata gosaa (kudraa fi mudraa baay'isi; cooma, soogiddaafi sukkara hir'isi) fi hamma isaa hanga danda’ame madaalii nyaadhu.
33. Namootaaf dhiifama gochuu aadeffadhu, araaramaa fi waliigalaa ta'i.
34. Miira dorgommii fi naman caalaa ofirraa balleessi.
35. Fedhii, hawwii fi miira kee daangeffadhu.
36. Fudhataa osoo hin taane kennataa ta'uun beekkami. Nama rakkataa gargaarii arjaa ta'i.
37. Waan fedhii itti hin qabne hin hojjetin
38. Waan dhala namaa fayyaduu fi yoomuu itti yaadatamtu dalagi.
39. Yoomuu hin boonin, of hin tuulin, fiinxaalessa hin ta'in dhala namaaf jiddugaleessa ta'i.
40. Ofii gaarii ta'ii "Cubbuu fi Irbuu" irraa fagaadhu. Baŕreessaa: Anwar Ahmed

koo
Bilisummaa sammuu keetii; Dabarsitee namaaf hin kenniin.Gaafa bilisummaa sammuu keetii dabarsitee namaaf kennite, Qaama biraatiin to'atamta!

Addunyaan kun ilma namaatiif qixa kennamte.Qixaan itti gargaarami.Gatiin kee siin haa madaalamu.Bara jireenyaa kee burjaajiin hin dabarsiin.Of ta'ii jiraadhu.Ati nama guutuu taatee dhalannaan; nama guutuu ta'ii jiraadhu.
Yoo jaallattan
Telegiramii t.me/segnigudeta

08/03/2022

08/02/2022

Oromiya Oromiya