12/06/2026
Ystäväni Eskon muistolle 🫶🏽
Huominen Eskon eli Eskelin päivä (12.6.) on perinteinen nauriin- ja hampunkylvöpäivä. Sanotaan, että »Eskelin päivänä kylvetty nauris on kaikkein onnellisin». Päivä päättää myös ohrankylvöajan. Pelloille odotetaan Eskon päiväksi »Eskon tähkiä», juhannukseen mennessä jyviä ja Ollin päiväksi (29.7.) uutisviljaa. Lapissa sääskien sanotaan aloittavan hyökkäyksensä Eskon päivästä alkaen, etelämpänä Esko tuo viheliäiset paarmat.
Hamppu on Suomessa vanha viljelykasvi, joka on aikanaan yhdessä pellavan kanssa syrjäyttänyt vielä vanhemman kuitukasvin eli nokkosen. Hamppua on kylvetty Eskon päivänä ensisijaisesti Pohjanmaalla. Siellä hamppu sanoo: »Kylvä minut Eskelin päivänä ja ota ylös Perttuna (24.8.), niin minusta tulee vahvaa». Eskon päivään mennessä rikkaruohot ovat jo itäneet, joten tällöin äestetty pelto pysyy pitkään puhtaana.
Entisaikaan suosittuja ruokakasveja olivat kaali, nauris, lanttu ja herne. Perunasta tuli näiden kilpailija vasta 1800-luvulla. Naurista on tiettävästi kasvatettu ravinnoksi Suomen alueella jo arviolta 4500 vuotta sitten. Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut »kaskinauris» eli »huhtanauris».
Naurista ja mahdollisesti muitakin hyötykasveja suojelevaa ja niiden kasvua edistävää haltijaa kutsutaan nimellä »Äkräs». Joissakin lähteissä Äkrään mainitaan suojelevan papuja, papuja, herneitä, kaalia, liinaa ja hamppua. Vienan Karjalassa ja Aunuksessa »Pyhä Äkrässie» on taas nimenomaan nauriin suojelija, jolta pyydetään kylvettäessä mahdollisimman suuria nauriita. Kaksiosaiset nauriit ovat uskomuksen mukaan erityisen pyhiä tälle haltijalle.
Nauriita voidaan valmistaa ruoaksi muun muassa kypsyttämällä niitä kuumien kivien kanssa naurishaudassa tai -kiukaassa. Kuumennetut kivet nostetaan nuotiosta kuoppaan naurispihdeillä. Nauriiden ja muiden juuresten paistamiseen käytetty kivinen kiuas on nähtävillä esimerkiksi Laatokan rannalla sijaitsevan Lumivaaran Kesvalahden Ukonmäen rinteessä. Ukonmäki on vanhastaan pyhä paikka ja toiminut vielä ennen sotia nuorison kokoontumispaikkana.
Kuva: Nauriskaskea poltetaan Pohjois-Savossa 16. kesäkuuta 1917. Kuvaaja Väinö Puurunen. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.