02/10/2026
Part 1
I haven’t really found my sea legs…my bearings…my place in Finland though it’s been almost a year, since my return. Since spring, I find myself meandering outside walking in a small, familiar circle. I go out the front door, around the house, cross the lawn to the chicken shed, then into the outside coop. I sit for a while holding my rooster in my lap while I look out over the fields and try to spot the hawks flying back and forth. Then I get up and walk around the house back to the front door.
Maybe I’m hoping to make a trail in the grass, like putting my mark here, something that proves I am here. I want to feel like I belong. unfortunately, walking the little trail hasn’t worked…yet.
Making jewelry is helping. I find pleasure in looking through my stash of beads to find the colours I want and the shades of those colours that reflect what I see and how I feel. I hope you like what I’ve made. I will fill in the material details, sizes and prices soon.
As always, they’re all for sale.
En ole oikein vielä löytänyt jalansijaa – tai paikkaani – Suomessa, vaikka paluustani on kulunut jo lähes vuosi. Keväästä lähtien olen huomannut vaeltelevani ulkona pientä, tuttua reittiä. Astun ulos etuovesta, kierrän talon, kuljen nurmikon poikki kanalaan ja edelleen ulkotarhaan. Istun hetken kukko sylissäni, katselen peltoja ja yritän havaita edestakaisin lenteleviä haukkoja. Sitten nousen ylös ja kierrän talon takaisin etuovelle.
Ehkä toivon tallovani polun ruohikkoon – ikään kuin jättäisin tänne jäljen itsestäni, todisteen siitä, että olen olemassa tässä paikassa. Haluan tuntea kuuluvani joukkoon. Valitettavasti tuon pienen polun kulkeminen ei ole vielä tuottanut tulosta.
Korujen tekeminen auttaa. Nautin siitä, kun saan selata helmivarastoani ja etsiä juuri oikeita värejä ja sävyjä – sellaisia, jotka heijastavat näkemääni ja tunteitani. Toivottavasti pidät töistäni. Lisään pian tiedot materiaaleista, mitoista ja hinnoista.
Kuten aina, kaikki korut ovat myynnissä.
Osa 1